Silmiini sattui, mutta sitä sattuu usein, ja tällä kertaa näin kävi luettuani Financial Timesin juttua yhdysvaltalaisesta aseenkäytöstä, jonka kohteeksi sattui tällä kertaa kaksi israelilaista diplomaattia. Linkki lopussa.

Tarinassa kerrotaan kuvien kanssa uhreista, jotka saivat Washingtonissa luodista. Tekijä on huutanut Palestiinaa ja saatu kiinni. Paikallinen presidentti pahoittelee, Israelin valtiojohto kiristää turvatoimia ja vaatii nollatoleranssia juutalaisvastaisuudelle.

Suurlähettiläänsä jenkkilässä kertoo kuolleiden olleen pariskunta, joka oli aikeissa kihlautua. Sormus oli hankittuna tällä viikolla ja kosinta olisi tapahtunut seuraavalla, heidän matkallaan Jerusalemiin.

Toimittaja on koostanut myös joitakin tietoja Israelin kesäretkestä Trumpin sijoitusparatiisiin, joten lukija saa tietää, kuinka palestiinalaisia on kuollut arviolta yli 50000 ja miten nälkää näkee Yhdistyneiden Kansakuntien arvion perusteella puolisen miljoonaa ihmistä.

Harmillisesti siellä ei ole pariskuntia, jotka uskoisivat romanttiseen rakkauteen. Vaivaisella sormuksen hinnalla voisi saada marttyyrimaisen mahtavaa näkyvyyttä ja myötämielisyyttä kansainvälisessä tai ainakin länsimaisessa mediassa.

Joku kuolemaa syleilevä voisi korostaa sitäkin, kuinka israelilaisina he ovat myös vastuussa hallintonsa tekemisistä, vaikkeivat olisi diplomaattejakaan, aivan kuten nuo tuhannet palestiinalaiset ovat kollektiivisessa vastuussa. On tietysti aivan kamalaa, että peli vuotaa kentän ulkopuolelle ja joku keikuttaa pelilautaa.

Ylipäätään tappamiseen voisi suhtautua taustoista muistuttaen, kuten tämäkin lehti tässä tekee, mutta mistä saisimme tarinoita jo kuolleista ja kuolemaa tekevistä? Ehkä tekoälyä voisi soveltaa tähänkin.

On varmaa että israelilaisten toimesta kuolemaa tekee nytkin nuori, joka oli pienesti ihastunut samaa koulumatkaa taittaneeseen naapuriinsa, joka harmitteli koulun loppumista pommitusten vuoksi, koska samasta syystä he eivät enää nähneet niin usein kuin ennen. Eivätkä nyt enää milloinkaan.

Toivottavasti tulee uusia, sillä muutoin romantiikka totisesti kuolee.

Tässä kimmoikkeena toiminut artikkeli, kuten luvattua: Financial Times ja päivän uutinen otsikolla Two Israeli embassy staff shot and killed in Washington.

Jälkikirjoitus 23.5.2025 kello 13: Juuri saamani tiedon mukaan toinen kuolleista oli amerikkalainen, joten hänen kykynsä vaikuttaa israelilaiseen politiikantekoon oli tietysti vajavainen. Olkoon hyvä osoitus niputtamiskyvystä ja sen haitallisista seurauksista tämäkin, silti.