Jos liikennevalot keksittäisiin nyt todettaisiin ettei sellaisia haluta rumentamaan katukuvaamme, eikä risteyksien varustaminen niillä ole hintalappujen väärti. Tarvitseehan ajastusta monimutkaisempi järjestelmä sen kellon lisäksi liiketunnistimia ja ohjelmointilogiikkaa, joka sallii keskinäisriippuvuuksien laadinnan esimerkiksi samaan suuntaan kulkevien jalankulkijoiden ja raskaamman liikenteen kulun sallimiseksi yhdenmukaisesti ja erityisesti estämään sen, ettei päälleajoihin kannusteta ristiriitaisin valomerkein. Hälytysajoneuvoillekin on syytä järjestää vihreä aalto, jottei joku oikeuksiaan hiukan muttei riittävästi tunteva autoilija tuppaudu etukulmaan kiinni risteystä ylitettäessä.

Valoinvaasioasian huomaa käymällä sivistyskaupungissa, jossa valo-ohjauksen sijaan luotetaan liikennemerkkeihin ja liikenteenlukutaitoon. Yllättävästi sekaisin sopivat kulkemaan niin autot kuin jalankulkijat, pyörät kuin ratikatkin. Edes turistien poukkoilu kadunkuvausaikein ei johda välittömään kuolemaan ainakaan aina.

Sitten sitä saattaa miettiä miksi täällä on näin ja meillä ei. Kotoisaksi kuvittelemassani kaupungissa Tampereella muutettiin juuri eräs tasa-arvoinen risteys valo-ohjatuksi ja nyt siihen pitää aina pysähtyä jonottamaan jos on päiväsaika, odottamaan jos on hiljainen yökin. Toivottavasti ihmishenkiä säästyy, mutta mietin toisaalta tätä saavutettavuuden hintaa. Jos jokaisen pelokkaan poloisen pitää pystyä ajamaan kaupungissa niin mitä silloin menetämme.

Silloin tällöin ulkomaankokemuksen saa kun rakennus- tai huoltotyöt pakottavat luopumaan valo-ohjauksesta jossakin vilkkaamassakin risteyksessä. Äkisti puhutaan kaaoksesta, vaikka jonot etenisivät yhä hallitusti näin keskimääräisen kokeneen autoilijan vinkkelistä. Kun valot toimivat ja jonoja kertyy purnataan vain näiden ohjelmointiajoista, mutta harvemmin siitä onko valo-ohjauksessa järkeä ensinkään. Jostakin syystä.

Usein ihmiset osaavat ajaa silloinkin kun valot vilkuttavat keltaista. Tilannenopeus saattaa hidastua ja liikenteessä sattua sääntöjenvastaisia liikkeitä, kun etuoikeutettu autoilija tekeekin epävarmuuttaan tai tilannesilmäisyyttään tilaa jollekin sivuraiteiselle toimijalle. Kevyt liikenne saattaa kulkea tasaisena virtana ja hidastaa autojen kulkua, mahdollistaen silti sivukaduilta liittymiset juuri tällä rytmityksellään.

Epävarmat kulkijat voisivat kenties yhä painaa nappia ja aktivoida siten hetkeksi valo-ohjauksen, jolloin olisi aivan kuten ennen vanhaan kun nuoret tarjoutuivat taluttamaan vanhuksia teiden ylitse. Sitten voisimme palata vilkkukeltaisten maailmaan, koska ne tolpat nyt kerran on rahalla ostettu ja asennettu.

Muulloin ei välttämättä kenenkään tarvitsisi pysähtyä minuutiksi miettimään miksi elämä on näin pilalle säänneltyä eikä mitään jännittävää milloinkaan tapahdu.

Liikennevalo-ohjaus tuo turvaa ja ennakoitavuutta maailmassa, johon se sopii huonosti. Ihailisin ennemmin kaaoskoulutusta, mutta uskon olevani naiivi, sillä jos sille altistuisin kuolisin varmasti sekunnissa. Koska oloni on apea lukitsen toiveeni silti ja kannustan muitakin miettimään asiaa.