Minun on vaikea suhtautua poliisiin ja vartijoihin kunnioittavalla hartaudella, sillä koen heistä olevan melko harvoin mitään hyötyä. Toivoisin että passissa ollessaan he voisivat lunastaa olemassa olemisensa esimerkiksi kitkemällä kukkapenkkejä, joita kaupunkeihin tavataan ripotella, sekä poimimalla roskia, joita myös tavataan ripotella. Sen sijaan on tyypillistä nähdä tällaisen vakivaltaoikeutetun yksilön pitävän käsiä lanteillaan tai puuskassa sen sijaan että tekisi niillä hyviä tekoja.

Asia tuli mieleen katsellessani heidän töitään paikkaavien puistoammattilaisten virka-asuja. Näille kun tavataan antaa täysheijastimelliset ja useasti neonsävyiset vaatteet, mikä pisti silmääni silläkin hetkellä tallustellessani.

Luulisi että erottuvat vaatteet suotaisiin ennemmin poliiseille ja vartijoille, jotta heidät olisi helppo väkijoukossa tunnistaa ja jotta heitä ei vahingossakaan omat ampuisi etälamauttimella tai millä ikinä tapaavatkaan sohia menemään. Mutta ei, asusteet ovat tummanpuhuvia ja pakolliset liikenneturvallisuuttakin lisäävät heijastimet ovat hienostuneita.

Puutarhureilla ei, vaikka heidän työnsä on sentään oikeasti likaista, joten tummasävyisyys olisi perusteltua.

Parhaiksi syiksi tälle keksin sen, että poliisin kuin vartijoidenkin on tarkoitus olla lähtökohtaisesti pelottavia eikä niinkään lähestyttäviä. Heidän ei ole erityisen tarkoitus erottua joukosta vaan säväyttää silloin kun silmiin osuvat.

Kunnossapitoihmisillä on tuskin sen vaarallisempia työtehtäviä, mitä nyt varmasti joskus joku yrittää ajaa ruohonleikkurilla kollegan päältä, mutta tätähän heijastimet vain helpottavat. Siksi kuvittelen että heille halutaan antaa erottuvat vaatteet siksi, että jokainen meistä veronmaksajista voi olla helposti arvioimassa heidän työpanostaan.

Mikäli heijastin ei näy näkökentässämme vauhtiviivana on työntekijä lusmu ja jollei se liiku sijoiltaan vaan möllöttää kuin pohjantähti on oikeutemme käydä antamassa potku pohkeeseen. Töihin siitä.

Poliiseja ei saa potkia eikä vartijoita lähtökohtaisesti edes lähestyä, sillä he tekevät alati tärkeää tarkkailutehtävää. Siksi heille ei suoda hullunkurisia kuteita, jotka kannustaisivat ihmisiä katsomaan heidän touhujaan palkanmaksajan vinkkelistä.

Vaikka sitähän me olemme.

Näkisinpä joskus poliisin siivoavan jäätelöpapereita ja kurottelevan neonvärisen muovikastelukannun kanssa ruusupensaiden suuntaan! Silloin voisin harkita veronmaksua aiempaa iloisemmin mielin ja kenties tarjota kehun kulkiessani, ehkä osallistua yhteisen maapallomme kunnossapitoon itsekin.